Kun sinä saavut paikalle omaan valmennukseesi, ei sinulla tietenkään ole aavistustakaan siitä, mitä valmentajasi on jo tehnyt. Siis tänä päivänä. Aloitetaanpa tämä tarina jo iltaa ennen…

Valmentajasi on saapunut kotiin hieman puolenyön jälkeen edelliseltä valmennusreissulta. Kotona odottaa vielä pari pikku askaretta. Traktorin hajonnut rengas pitää korjata ja talon lämmitys myöskin kiukuttelee, siis lämmin vesi… No, pikku juttujahan nuo ovat siihen verrattuna, mitä valmentajasi oli päivän aikana joutunut kokemaan.

Klo 1.34 Nuo pikkuaskareet on suoritettu ja valmentajasi pääsee nauttimaan iltapalaa, joka on enää vain valmistelua vailla. Olettaen, että valmentaja muisti, tai ehti käydä kaupassa jossakin matkan varrella. Siis matkan, jota tänään oli edestakaisin 392 km. Matka ei ole vedetty hatusta, vaan kopioitu suoraan auton trippimittarista..
01.36 Kylmä toteamus, että kaupassa ei tullut käytyä, mutta löytyyhän talosta toki kananmunia ja juustoraastetta. Tehdään siis juustomunakas.
01.50 Valmentajasi on nopea ja kokenut kokki, joten munakas on valmis nautittavaksi.
02.00 Valmentajasi on myös äärimmäisen nopea syömään ja on jo käynyt pesemässä hampaansa ja on jo kohta valmis menemään nukkumaan, kunhan ensin hieman karistaa päivän tapahtumat mielestään ja saa itsensä tasaantumaan. Jonkun ajan kuluttua hän asettaa itselleen herätyksen klo 10. Menihän tänään kovin myöhään ja huomennakin menee taas myöhään, eikä huomen aamulla ole sovittu mitään erityistä. Ei ainakaan tule nyt mieleen. Herätyskellona toimii luonnollisesti aina lähellä sydäntä sijaitseva, rintataskussa päivisin majaileva, kännykkä.

Seuraava aamu ( eli päivä, jolloin valmentaja tulee sinun luoksesi ):
05.46Kännykkä piippaa tekstiviestin merkiksi, mutta valmentaja on liian laiska reagoidakseen siihen.
05.48Kännykkä soi. Soittaja on edellisen tekstiviestin lähettänyt henkilö(aamulehden jakaja tai leipuri), joka halusi ennen töihin lähtöään kertoa, että tämän illan valmennuksiin on tullut pari peruutusta, mutta sinne olisi myös pari varamiestä tulossa. Käykö?
06.15Tallityöntekijä soittaa: poikaystävän veljen siskon pikkuveljen äidin miehen, tai jotain sinne päin, koira on sairas, eikä kukaan muu voi viedä sitä eläinlääkäriin kuin hän, koska kaikki ovat jossain poissa. Hän ei pääse töihin. Ok. No nythän se rauhallinen aamu muuttuikin varsin rauhattomaksi. Valmentaja suorittaa nopean päässälaskun ja toteaa, että tulee kiire, jotta ehtii tekemään kaikki tallityöntekijän työt, hoitamaan edellispäivän paperityöt ja suunnittelemaan… niin mitä? Ajatus rupeaa hieman karkaamaan, mutta sama se. Kiire tulee!

Siispä ilman aamupalaa talliin ruokkimaan hevoset. Valmentajasi on melkein valmis aamutallin viimeisten töiden kanssa, kun pihaan ajaa kengitysseppä. No niinpä tietenkin! Meinasi unohtua. Ei se mitään. Sillehän pitää keittää kahvit! Hyvä! Sitä on valmentajakin vailla! Valmentajasi on juuri kävelemässä pihan poikki talolle keittämään kahvia, kun pihaan tulee toinen auto. No, mitä nyt? Yksi asiakkaista oli tilannut eläinlääkärin raspaamaan hevosensa hampaat. Oli vaan unohtanut kertoa siitä valmentajalle.

Hyvä! Kelpaa sillekin kahvi! Eli ensin siis kipakasti taloon sisään kahvin keittoon! Kahvi on loppu.
Nyt valmentajaa meinaa ruveta harmittamaan. Onneksi hän on rautainen ammattilainen, eikä hän hermostu pienistä. Kahvipakettia etsiessään valmentaja huomaa keittiön pöydälle unohtuneen kännykkänsä. Kolme vastaamatonta puhelua ja neljä tekstiviestiä. Kaikki samalta ihmiseltä. No, sehän on normaalia. Onhan kello jo 8.22 ja valmentaja oli aikonut nukkua kymmeneen. Samalla tulee mieleen vilkaista kalenteriin, jossa onkin muistutus: Hammaslääkäri klo 9!

Jokainen normaalilla hermorakenteella varustettu ihminen tuntisi paniikin valtaavan itsensä. Tästä ei voi selvitä! Valmentajasi on tottunut paljon pahempaan. Lepopulssilla hän käy näyttämässä kengitettävän hevosen, auttaa eläinlääkäriä rauhoittamaan raspattavan hevosen ja menee suihkuun. Hieman häntä alkaa kieltämättä harmittamaan se hiton kahvi! Ei auta! Hammaslääkäriin on mentävä. Valmentaja onnistuu sopimaan kengittäjän kanssa, että tämä auttaa eläinlääkäriä hampaiden raspauksessa. Eihän se muuten niin tekisi, mutta kun valmentaja on niin huippu tyyppi, ja valmentaja taisi näyttää siltä, että on vaan parempi tehdä, ettei hammaslääkäriparalle käy huonosti… Koska tilanne on lähellä ryöstäytyä käsistä, on hammaslääkärissä käynti suoritettava mahdollisimman nopeasti. Ilman puudutusta. Sillä heinäkauppias soitti valmentajalle juuri hammaslääkärin pihalla, että olisi heinäkuorman kanssa pihalla 30 min. päästä. Heinävarasto pitäisi ehtiä vielä järjestää ennen sitä.

20 minuuttia myöhemmin hammaslääkäri herättelee hoitotuoliin nukahtanutta valmentajaa. Hampaan vanha paikka on vaihdettu uuteen ja hammaslääkäri jälleen kerran ihmettelee valmentajan hermorakennetta. Eikun vauhdilla matkaan kohti kotia, tietysti kaupan kautta ostamaan kahvia! Näin ajateltuaan valmentajasi huomaa lompakon unohtuneen kotiin. Häntä meinaa jälleen ruveta harmittamaan. Mutta valmentajasi on ohjelmoitu kestämään vastoinkäymisiä. Edelleenkään pulssi ei kohoa.

Kengittäjä ja eläinlääkäri ovat osuutensa suorittaneet valmentajan palatessa kotiinsa. Pikainen heinävaraston siivous ja heinäkuorman purku sujuvat yllättävänkin nopeasti, kunnes viimeisen paalin kanssa tulee lipsahdus. Varaston peltiseinä pettää ja siihen repeää iso aukko. Paalit pitää kaikki siirtää, jotta peltiseinää päästään korjaamaan. Kahden traktorin, rautakangen, ison lekan ja parin akkuruuvinvääntimen avulla tuokin homma saadaan kuntoon lähes ilman voimasanoja.

Tämän jälkeen onkin valmentajallasi jo kiire päästä maantielle ajamaan ne 194 km yhteen suuntaan päästäkseen pitämään valmennuksia sinulle ja kavereillesi. Matkalla valmentaja päättää pysähtyä eräälle huoltoasemalle ostamaan kupin take-away kahvia. Paikallinen sähkökatkos on kuitenkin tehnyt tepposet. Ei ole kahvia! Aikaa uuteen pysähdykseen jollain muulla huoltoasemalla ei enää ole. Katkeruus yrittää hiipiä takaportista sisään ja vallata salakavalasti valmentajan mielen. Kaikkien onneksi negatiiviset ajatukset valmentajan mielessä ovat kuin vesi hanhen selässä. Yhdellä ravistuksella ne ovat täysin poissa.

Saapuessaan luoksesi valmentajan psyyke on kaikesta huolimatta edelleen rautaisessa kunnossa. Aina siihen hetkeen asti, kunnes sinä saavut paikalle ja toteat huolettomaan tapaasi: Hei! Voitaisko me ottaa tänään vähän kevyemmin, kun mulla on ollut vähän huono päivä?