Syksyllä moni hevosenomistaja miettii uuden loimen ostoa. Loimissa on nykyään paljon hyviä ominaisuuksia, mutta hevosenomistajan pää menee pyörälle kaikista hienoista ominaisuuksien kuvauksista. Hevostiimi selvitti mitä tarkoittaa 1000D, vesipilariarvo, ripstop jne?

D-arvo
Erityisesti loimien ulkokangasta kuvataan usein D-arvolla, esim. kestävä 1200D. D on lyhennys sanasta denier, joka tekokuiduista puhuttaessa tarkoittaa 9 000 metrin mittaisen kuidun painoa. Mitä isompi denier luku on, sitä kestävämpää ja painavampaa kangas on. Kun hevosten loimien päälliskankaat usein ovat 500-1200denieriä, on esim. ihmisten arkisukkahousujen kangas 30-40denieriä!

Ripstop
RipStop tarkoittaa, että kankaaseen on kudottu vahvistusristikko, joka ehkäisee kankaan mahdollisen repeämän jälkeistä repeämän leviämistä. Eli tämäkin kangas kyllä repeää vahingon sattuessa, mutta RipStop ehkäisee leviämistä kunnes reikä parsitaan kiinni. RipStop vahvistus loimen päälliskankaassa mahdollistaa yleensä myös kevyemmän kankaan käytön.

Vesipilariarvo
Vedenpitävyys ilmoitetaan DIN normin mukaan vesipilariarvona. Esimerkiksi 10 000 millimetrin arvo tarkoittaa sitä, että loimi kestää kymmenen metriä korkean vesipatsaan paineen. Ihmisten vaatteissa pidetään vedenpitävyyden rajana 4000 milliä, yli sen katsotaan vedenpitäväksi. Mitä isompi arvo, sen vedenpitävämpi loimi on. Vaikka vedenpitävyyteen riittää 4000mm arvo, kannattaa märkiin oloihin valita vielä paremman arvon omaava loimi. Jos hevonen piehtaroi vesilätäkössä, nostaa märkyys ja hevosen painon paine vedenpitävyystarvetta. Myöskin kun kangas kuluu, sen vedenpitävyys laskee.

Vedenpitävät / teipatut saumat
Vaikka loimen päälliskangas olisi vedenpitävä, se ei paljon lohduta mikäli saumat vuotavat. Loimea ostaessa kannattaakin varmistaa, että myös saumat ovat vedenpitävät. Vedenpitävyysarvo saattaa tarkoittaa vain kankaan arvoa.

Hengittävyys
Hengittävyyden mittauksessa käytetään paljon eri tekniikoita ja lisäksi toiset valmistajat saattavat ilmoittaa koko loimen (sisä- sekä ulkovuoren) hengittävyyden ja toiset taas vain ulkovuoren hengittävyyden. Joka tapauksessa hengittävyyden mittana käytetään g/m2/24h. Se ilmaisee, kuinka monta grammaa neliömetrin kangas päästää kosteutta lävitseen 24 tunnin aikana. Käytännössä ihmisten ulkoilukankaan hengittävyysarvot ovat välillä 4 000 – 20 000. Jotta ulkoiluun tarkoitettu vaate toimisi kunnolla, olisi hengittävyyden oltava vähintään 5 000 g/m2/24h. Jos hengittävyys on alle 1 000 g/m2/24h, on asu täysin tiivis ja kastuu sisältä.

Hengittävä ja vedenpitävä?
Usein ihmetellään miten loimi voi olla sekä hengittävä että vedenpitävä. Nykyajan loimissa käytetään kalvoa tekstiileissä kuten urheiluvaatteissakin. Kalvokankaan toiminta perustuu useimmiten siihen, että kalvossa on huokosia, joihin vesipisaramolekyyli ei mahdu, mutta pienempi vesihöyrymolekyyli pääsee niistä läpi. Hevosesta haihtuva höyry siis pääsee ulos, mutta sade pysyy pihalla. Näin ainakin teoriassa. Kosteilla keleillä kalvokankaan hengittävyys kuitenkin kärsii ja voi tippua jopa nollaan. Kosteus ei pääse kankaan läpi, jos loimen ulkopinnallakin on riittävän kosteaa.

Lähteet:
Pieni tekstiilialan käsiteopas
Wikipedia
Yle/ Kuningaskuluttaja