Laidunnurmen perustaminen

Se aika vuodesta kun monelle tallinpitäjälle on ajankohtaista laitumien uusiminen. Nurmen perustamiseen löytyy erilaisia ajakohtia, syksy, kevät tai kesä, suojaviljalla vai ilman suojaviljaa. Mikä näistä on paras vaihtoehto, riippuu hyvin pitkälle säistä, ja usein tarvitaan sitä kuuluisaa tuuriakin jotta sää olisi suotuisa nurmen perustamisen suhteen. Myös huolellinen pellon peruskunnon ylläpitäminen, sekä mahdollisesti kokonaan peruskunnostus. Mielipiteitä oikeasta ajankohdasta ja tavasta on yhtä monta kuin viljelijöitäkin.

Ennen nurmen perustamista tulee huolehita myös pellon lannoituksesta sekä kalkituksesta, nämä tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Muita huomioon otettavia asioita pellon peruskunnossa on salaojituksen kunnon ja pintamuotojen tarkastaminen. Rikkakasvien torjunta, ennen uuden nurmen perustamista.

orilaidun
1-vuotiaat oripojat riemuitsee kesästä ja laitumesta.

Nurmen perustaminen syksyllä.
Mahdollistaa hevosten laiduntamisen seuraavana kesänä.

Pellon rikkakasvien torjunnan jälkeen mahdollinen lannanlevitys esim. hevosen lanta. Kun rikkakasvien torjunnasta on noin 2-4 viikkoa. Pellon kyntäminen, äestys ja siemenen kylväminen. Kylvetään monivuotinen laidunnurmi seos*. Syyskuun aikana etelä-suomessa, keski-suomessa viimeistään syyskuun alussa. Tämä tietysti vuosikohtaista säistä riippuen.

Apulanta vasta keväällä.

* Nurmiseoksissa on ajateltu valmiiksi lajikkeet jotka kestävät tallausta ja ovat jalkikasvultaan tehokkaita, myös maittavuus on otettu huomioon ja laitumen pitkäikäinen käyttö. Mm. hevoselle sopivia ovat, timotei, ruokonata ja koiranheinä, jotka ovat maittavia ja kestävät hyvin tallaamista. Apila kestää hyvin kuivuutta ja maistuu hyvin hevoselle, mutta ei ole kovinkaan suosittu tai käytetty hevosten nurmiseoksissa, mm. apilan valkuiaispitoisuuden vuoksi.


Nurmen perustaminen keväällä suojaviljaan.
Hevosten laiduntaminen siirtyy vasta seuraavalle kesälle.

Nurmi kylvetään suojakasvin kylvölannoituksen yhteydessä tai heti sen jälkeen 2–3 cm:n tasasyvyyteen. Suojakasvien pitää olla aikaisia, vahvakortisia viljalajikkeita; kylvötiheyden tulee olla 350 kpl/m2 eli noin 150 kg/ha. Suojaviljan siemeneksi kannattaa valita peitattu siemen. Nurmen siemeneksi sopivat joko valmiit seokset tai omat sekoitukset (20–30 kg/ha).

Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Jotta nurmen oras saa parhaan mahdollisen kasvuun lähdön, suojaviljan rikkakasvit on syytä torjua huolella. Myös laontorjunta kannattaa tehdä, sillä nurmikasvuston aukkoisuus johtuu usein suojakasvin lakoutumisesta. Tautientorjunta varmistaa suojakasvista korjattavan sadon laadun. Suojakasvi on korjattava riittävän aikaisin esimerkiksi kokoviljasäilörehuksi taikinatuleentumisvaiheessa tai murskeviljaksi, jotta nurmen oraalle jää aikaa vahvistua talven varalle.

Viljan puinnin jälkeen oljet on korjattava heti pois. Jos vilja on lakoutunut, kannattaa lakopaikkoihin tehdä paikkauskylvö. Nurmen siemen itää hitaasti ja siemen on kaukana lannoiterivistä. Nopeasti orastuva suojakasvi ehtii käyttää ravinteet ennen nurmen orasta. Niinpä oraan elvytyslannoitus vahvistaa sitä ja parantaa seuraavan vuoden satoa. Elvytyslannoituksen voi tehdä pintalannoituksena suojakasvin orastumisen jälkeen tai syyskesällä suojakasvin korjuun jälkeen. Elvytyslannoituksessa annettavan typen tulee sisältyä ympäristötuen ehtoihin. lähde: www.k-maatalous.fi


Nurmen perustaminen keväällä ilman suojaviljaa.
Mahdollistaa hevosten laiduntamisen loppukesästä.

Pellon muokkaamisen jälkeen kylvetään sekä yksivuotinen että monivuotinen laidunnurmiseos.


Nurmen perustaminen kesällä.
Mahdollistaa hevosten laiduntamisen seuraavana kesänä.

Nurmen perustaminen kesällä on yleistynyt. Vanhan nurmen kevätsato ja mahdollisesti myös kesäsato voidaan korjata tätä ennen talteen. Kevätsadolle ja mahdolliselle toiselle sadolle annetaan korjuutavan mukainen typpilannoitus ja fosforia fosforitaulukon mukaan. Kesällä pellot kantavat paremmin ja peruskunnostukseen jää enemmän aikaa. Myös karjanlanta pystytään kesäperustamisessa hyödyntämään tehokkaasti.

Tavoitteena on saada aikaan riittävän vahva, hyvin talvehtiva nurmen oras, josta saa hyvän sadon jo ensimmäisenä satovuonna. Nurmen siemen kylvetään heinäkuun loppupuolella tai elokuussa 2–3 cm:n syvyyteen. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi pelto kannattaa jyrätä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Mikäli rikkakasveja on runsaasti, ne kannattaa torjua, kun nurmen oras on riittävästi vahvistunut. lähde:www.k-maatalous.fi

Esimerkki laidun:

Laitumen koko: 2,3ha
Laitumella hevosia 5, joista 2 tammaa joilla maitovarsat alla. Laidunala todennäköisesti riittää hyvin tälle hevosmäärälle, jos nurmen kasvu on sujunut hyvin. Eli nurmi on vahva ja tiheäkasvuinen. Suositus on 0,25ha/hevonen tai loppukesästä 0,5ha/hevonen, mutta tämä tietysti riippuu kovin nurmesta ja sen kasvusta.
Maalaji: Karkea hieta, runsas multainen  

Pellolta aikaisemmin kerätty heinäsato viimeisenä viitenä kesänä. Heinäkuussa 2013 heinän keräämisen jälkeen pellolle tehtiin rikkakasvien torjunta. Tästä noin kahden viikon päästä pellolle levittettiin hevosen lantaa (hyvin palanut olki/turvekuivitus lanta). Jonka jälkeen pelto kynnettiin.

Kalkitusta talven aikana ei tehty. Viimeisimmän pelto analyysin mukaan kalkitusta ei suositeltu.

Keväällä pelto äestetään, viljellään yksi-ja monivuotinen hevosnurmi seos*. Lannoitus kylvön yhteydessä, suomen salpietari – fosfori pitoisuuden vuoksi, paras vaihtoehto tälle kyseiselle pellolle. Pellon jyräys kylvön jälkeen. Rikkakasvien torjunta kun nurmi kasvu on siinä vaiheessa että torjunta on hyvä suorittaa. Muina vuosina myrkytystä ei tarvitse enää tehdä.
Hevoset laitetaan laitumelle, kasvusta riippuen, arviolta heinäkuun loppupuolella.

*Hevosnurmiseos:

  • Viljelyvarma seos laiduntamiseen
  • Kestää mekaanista kulutusta
  • Nopea jälkikasvu
  • Pitkäikäinen laidun 

Seossuhteet ja lajikkeet

25 % pohjoista timoteita tasaa laatua

15 % nopeakasvuista timotei Grindstadia

20 % jälkikasvukykyistä nurminata Kasperia

20 % kylvövuonna satoa antavaa englannninraiheinää

10  % niittynutmikkaa parantamassa lyhyeksi laiduntamisen kestoa ja täyttämässä aukkoja maanalaisten rönsyjen avulla.

10 % kulutusta kestävää punanataa 

Kylvömäärä

30 – 35 kg / ha

Seoksen ominaisuudet

Hevosnurmiseos on kulutusta kestävä nopeasti uusiutuva ja maittava erikoisseos.

Käyttötarkoitus 

Seoksen lajikkeet on valittu erityisesti laidunkäyttöön. Seos soveltuu myös kuivaheinän ja säilörehun tuotantoon. Seosta suositellaan tehokkaaseen laidunnukseen myös karjatiloille.

Lähde: www.k-maatalous.fi

orilaidun